Pihlejâš

Pihlejâš teikâ pihlájâš (Sorbus aucuparia) lii muorâ, mii šadda stuárráámuu uásist Euroopist já Tave-Aasiast. Pihlejâš kulâ tuomâ náálá ruusušaddoid, moh láá maailmist paijeel 2 000 šlaaijâd. Tothân uáivild tom, et pihlejááh myerjejeh.

Pihlejâš suomâ- já orjâlâškielân

suomâkielân: pihlaja
orjâlâškielân: skáhpi

Levânem

Pihlejâš šadda stuárráámuu uásist Euroopist já Tave-Aasiast.

Pihlejáá levânem Euroopist já Tave-Aasiast

Levânem Suomâst

Pihlejâš lii almolâš muorâ ubâ Suomâst eereeb tuodârjolgâdâsâin. Tot šadda masa maggaar enâmist peri, mutâ jis raavvâdamnâseh iä lah ennuv, tot páácá uánihâžžân. Pyereeb enâmist tast šadda stuorrâ muorâ. Pihlejâš liäđu tuše čuovviis soojijn. Kukáh já myerjih láá ennuv táválávt jyehi nube ive.^[1]

Säämist pihlejâš šadda olesšaddolâžžân suulân 10-ihásâžžân já talle tot vuossâmuu keerdi lieđđee já myerjee olmânáál.

Kiävttu sämmilij kulttuurist

Eromâšávt sämmilij kevttimärbivuovijn ij kavnuu tiätu. Mudoi pihlejâš lii kal lamaš almugij taalhâs- já purrâmuškiävtust. Loostâid puáhtá kevttiđ teejân já puoh pyeremus äigi toi nurâmân lii algâ- teikkâ koskâkeesi. Meiddei kukkáin šadda pyeri teejâ, mast lii pyeri mandel haajâ. Ärbitiäđu mield pihlejâšmuorjigijn láá tipšom leesmi já kepisvaaivijd. Myerjih lasetteh kužžâvuáčuttem sehe išedeh činehumtaavdâst já manemušvaaivijn.^[1]

Pihlejâšmuorjijn lii ennuv C-vitamiin já raavvâdamnâseh. Muorij smakkâ lii suvráá, mutâ tot varijist muorâst nuubán já muorjijd kannat-uv smakkiistiđ ovdil nuurrâm, et selvân mon muorâ myerjih láá pyereh. Čohčâtälvi, vuosmui puolâšij maŋa, lii pyeremus äigi nuurrâđ muorjijd, tastko talle suvrodâh láivu.^[1]

Pihlejâšmuorjijd puáhtá valmâštiđ maaŋgânáál purrâmâššân. Kuškâdum teikkâ jiäŋŋum muorjijd lii älkkee kevttiđ leeibiliäibumân, määllin, juhâmuššâid, hillon teikkâ suohâdân. Muorjijn šaddeh pyereh hiloh, lihcâseh, sääpih já njuvdoseh sehe marmelaadih. Pihlejâšmuorjijd puáhtá meiddei siävuttiđ veikkâ porkkanáid já eres muorjijguin. Kááhván puáhtá pihteđ muorjijd teikkâ sääpi čarvumpasâttâs oovtâst puohlágánij ruottâsijgin.^[1]

Tááláá ääigi pihlejâš lii muččâdumos čiŋŋâmuorâ meiddei sämmilij šiljoost.

Käldeeh

↑ ^1,0 ^1,1 ^1,2 ^1,3 Ukkonen, Kirsi: ANARÂŠKIEL ŠADDONOOMAH - Noomâi etymologia já šadoi kiävttu purrâmâššân já tiervâsvuođâ naanoodmist (PDF) (Pro gradu -tuuđhâlm) 2017. Oulu ollâopâttâh. Čujottum 23.4.2021.

[jultika.oulu.fi-1] 1,0 ^1,1 ^1,2 ^1,3 Ukkonen, Kirsi: ANARÂŠKIEL ŠADDONOOMAH - Noomâi etymologia já šadoi kiävttu purrâmâššân já tiervâsvuođâ naanoodmist (PDF) (Pro gradu -tuuđhâlm) 2017. Oulu ollâopâttâh. Čujottum 23.4.2021.

[1]