Johtti sápmelaččat rs.
Johtti Sápmelaččat rs (suomâkielân Johtti sápmelaččat ry) lii ive 1969 vuáđudum puásuisämmilij servi[1][2], mon toimâkuávlun lii Iänudâh. Servi kocá Iänuduvvâst ässee puásuisämmilij hiäđuid já parga sii pyerrin. Seervist láá suulân 165 jesânid.[2]
Seervi logo, mii kovvee kulmânubáloh čuárvikiellâd, lii vuávám Oula Näkkäläjärvi.[2]
Historjá
muteJohtti Sápmelaččat rs vuáđudui kuovâmáánu 1. peeivi 1969 Iänuduvvâst noomáin Johtti Sabmelažžat.[1][3] Servi lasettui riehtiministeriö serviregisterân siämmáá máánu loopâst.[3] Muáddi ive maŋeláá servi ornij vuossâmuu keerdi Máárjápeeivi piđoid Hiätást ive 1971.[3]
Politiik
muteKieldâpolitiik
muteIivij mield servi lii aktiivlávt toimâm kieldâpolitiikist[4], el. väljejeijeeservin. Seervi jesâneh láá meid toimâm sämitiggeairâsin.
Suomâ sämmilij kuávdášservi
muteJohtti sápmelaččat lii Suomâ sämmilij kuávdášseervi jeessân.[5] Kuávdášseervi vuáđudii roovvâdmáánu 5. peeivi 1997 Iänuduv sämiservi Johtti sápmelaččat, Ucjuuvâ sämiservi Sámi siida já Ruávinjaargâ sämiservi Mii.[6]
Liiŋkah
mute- Johtti Sápmelaččat rs (tavesämikielân)
Käldeeh
mute- ↑ a â Lehtola, Veli-Pekka: Saamelaiset — historia, yhteiskunta, taide, s. 115. Puntsi, 2015. ISBN 952-5343-51-0. Tyeje nettiversio (PDF) (čujottum 18.5.2022). (suomâkielân)
- ↑ a â b Johtti sápmelaččat ry Hetan Marianpäivät. Čujottum 18.5.2022. (suomâkielân)
- ↑ a â b Paltto, Anni-Saara: Eanodaga sámit vuođđudedje 50 jagi dassái searvvi gozihit ovdduideaset – "Sámi olbmot ledje fuobmán, ahte sis lea heajut dilli go suopmelaččain" Yle Säämi. 22.3.2019. Čujottum 18.5.2022. (tavesämikielân)
- ↑ Satokangas, Gabriela já Näkkäläjärvi, Minna: Enontekiön Johtti Sapmelaččat –yhdistys haastaa taas puolueet kuntavaalikilpaan Yle Säämi. 1.3.2017. Čujottum 18.5.2022. (suomâkielân)
- ↑ Lahttosearvvit Jäsenyhdistys Suomâ sämmilij kuávdášservi. 21.11.2020. Čujottum 28.1.2021. (tavesämikielân) já (suomâkielân)
- ↑ Historjá Historia Suomâ sämmilij kuávdášservi. 23.2.2020. Čujottum 28.1.2021. (tavesämikielân) já (suomâkielân)