Čuđemaainâs
Čuđemainâseh kuleh maaŋgâi aalmugij mytologian. Čuđemainâsijn vieres ulmuuh ađai čuđeh volliitteh páihálii vievâ, já páihálâš viehâ cogâdât. Maaŋgâin čuđemainâsijn páihálâš viehâ vuáittá čuuđijd, mut motomijn mainâsijn čuđeh kiergâneh porgâđ paa ovdil ko sii vyeittih. Távjá páihálii viehân kulá sáŋgár, kii iššeed vyeittiđ čuuđijd.
Sämmilij já syemmilij čuđemainâseh láá távjá pelihistorjáliih. Toh vuáđuduveh historjáláid váinoid já volliitmáid, mut mainâseh láá muttum já “ivnejum” uáli jo ennuv. Siämmáá jiešvuođah kávnojeh maaŋgâ muštâlusâst pirrâ Suomâ.
Syemmilij čuđemainâsij sáŋgáreh mute
- Čapis-Nykyri lii stuorrâ almai já sáŋgár Tave-Pohjanmaa muštâlusâin. Sun taištâlij ryeššilij vuástá puáris vaje ääigi.
- Lavrukkâš lii čepis nuorâ almai, kii taištâlij ryeššilij vuástá Tave-Pohjanmaa muštâlusâin. Sun lii meid peeggâlmumos sáŋgár Suomâ sämmilij čuđemainâsijn.
- Matti Kurki piäluštij ubâ Häme kärjillijn já novgorodlijn 1200-lovo loopâst já vuoitij sii hoovdâ, Pohto, kii lâi uáli stuorrâ almai. Sáŋgár tooimâi Ruotân kullee Suomâ peeleest.
- Sotidrokhima lii sáŋgár kärjillijn muštâlusâin. Sun taištâlij syemmilij (Ruotâ väldikode juávhui) vuástá.
- Vorna lii sáŋgár kärjillijn muštâlusâin. Sun taištâlij sehe syemmilij já ryeššilij vuástá vaarâ 1600-lovvoost. Viestâš-Suomâ muštâlusâin sun lii vuástálistee, vildáás čuđe, joba jietânâs.
Sämmiliih čuđemainâseh mute
Sämmilijn čuđemainâsijn vajalâžžân láá jieškote-uvlágáneh juávhuh. Taat vuáđuduvá tuođâlii historjálii tilán, tastko maaŋgah juávhuh kištottâllii sämmilij viäruttâsâst. Sämmilijn mainâsijn čuđđeen láá syemmiliih.
Eestiliih čuđemainâseh mute
Eestilij já Baltia eres-uv aalmugij mainâsijn čuđđeen láá saksaliih já ryeššiliih. Muštoh saksalijn ryevdialmain lahtojeh iänááš "taveruossâmađhijd" baltialij pähinij vuástá. Eestilijn aalmugmainâsijn čuákkejum Kalevipoeg-eeposist Kalevikaandah já eres eestiliih taištâleh ryevdialmai vuástá já koddeh ennuv ryevdialmaid. Loppâloopâst ryevdialmaah kuittâg vyeittih já saksaliih väldideh Eestieennâm.
