Uccâjeggijuŋŋâ (Vaccinium microcarpum) lii myerji, mon šoddâmsajeh láá jeegih, tego karriihsuánjuh. Nuuvt ko nommâ jo iätá, sehe ubâ šaddo já uccâjeggijuuŋâ myerjih láá ucebeh ko stuorrâjeggijuuŋâst, mutâ kuohtuuh láá siämmáá hiärskuliih. [1]

Uccâjeggijuŋŋâ (Vaccinium microcarpum)

Levânem Suomâst mute

Sehe stuorrâ- já uccâjeggijuuŋah láá kuohtuuh táváliih ubâ Suomâst, mutâ uccâjeggijuuŋah šaddeh harvii Suomâ maadâriddoost já merâsuálui alne.[1]

Kiävttu sämmilij kulttuurist mute

Tovle sämmiliih láá kiävttám jeggijuuŋâid uccáá, máhđulávt toi suvroduv tiet. Myerjih láá suvrááh, mutâ toh njalgâšuveh tälviv, já pyeri äigi toi nurâmân lii-uv čohčâ já kiđđâ. Jeggijuuŋâid puáhtá vuorkkiđ nuhtán, toh siäluh pyereest toi suvroduv tiet. Jeggijuuŋâin šadda njaalgâ säppi, kiissel teikkâ káđáldâh.[1]

Käldeeh mute

  1. 1,0 1,1 1,2 Ukkonen, Kirsi: ANARŠKIEL ŠADDONOOMAH - Noomâi etymologia já šadoi kiävttu purrâmâššân já tiervâsvuođâ naanoodmist (PDF) (Pro gradu -tuuđhâlm) 2017. Oulu ollâopâttâh. Čujottum 17.5.2021.