Suándijâš

koppakuorijáá šlaajâ

Suándijâš (Geotrupes stercorarius) lii koppakuorijâššlaajâ, mii kulá sittijáid. Tot ij lah Säämist nuuvtkin táválâš mut kale mäddiláá Suomâst.[1]

Suándijâš

Stuárudâh já tobdomeerhah

mute

Suándijâš lii 2,5 seenti kukkosâš koppakuorijâš. Tot lii čoođâ čappâd. Ton tobdočuárvih láá uánihááh, já toh kasoh olgoskulij. Jyehi jyelgist tast láá maaŋgah smavvâ ruáhih.[2]

Raavâd

mute

Suándijâš porá šaddoporrei soondijd já tondiet tot kávnoo ain tobbeen, kost lii kärji. Ehidist suándijááh sättih pirâstittiđ-uv käärji.[2]

Lasanem

mute

Kiđđuv ores já niŋálâs kuáivuv suándileje vuálá joba meetterpele vuáloskulij ulâtteijee skuápu. Niŋálâs kuáivu toos lase sijđoskuápuid. Toid tot tastoo puáhtá lase soondijd já mannee tohon. Maŋeláá tot tappa puoh raaigijd sondijn. Moonijn olgospuáttee suovsah kevttih raavvâdin suándi suullân ive ovdilgo toh sirdâšuveh skuáppumuudon, mast toh motomin puátih olgos rävis suándijâžžân.[2]

Fáádást eres soojijn

mute

Käldeeh

mute
  1. isosittiäinen (sontiainen) - Geotrupes stercorarius laji.fi. Čujottum 11.8.2023. (suomâkielân)
  2. 2,0 2,1 2,2 Olthuis, Marja-Liisa: Geotrupes stercorarius – Nommâ annoo stuorrâ koppakuorijâžân anarasaavis.fi. 31.7.2023. Čujottum 11.8.2023.