Sipaliwini pirrâdâh

Sipaliwini pirrâdâh lii ohtâ Suriname 10 pirrâduvâst. Ive 2012 aalmugrekinistem mield tobbeen assii 37 065 olmožid. Pirrâduv vijđodâh lii 130 567 km², já ässeesaahâdvuotâ lii 0,28 ässed/km² (2012). Sipaliwini pirrâdâh lii vijđoduv mield Suriname stuárráámus pirrâdâh.

Sipaliwini pirrâdâh
Staatâ	Suriname
Uáivikaavpug	ij lah
Vijđodâh	130 567 km²
Ässeeloho	37 065 (2012)
Ässeesaahâdvuotâ	0,28 ässed/km²
Äigi	UTC-3

Sipaliwini pirrâduv naabureh láá nuorttân Ranska Guayana, mäddin Brasilia, uárjin Guyana sehe tavveen Nickerie, Coronie, Saramacca, Para, Brokopondo já Marowijne pirrâduvah.

Sipaliwini pirrâduvâst ij lah uáivikaavpug. Tom haaldâš njuolgist Paramaribo.

Vyelipirrâduvah

Sipaliwini pirrâdâh lii juohhum 7 vyelipirrâdâhân:

• Boven Coppename
• Boven Saramacca
• Boven Suriname
• Coeroeni
• Kabalebo
• Pamacca

• Tapanahony

Čohčâmáánu 11. peeivi 2019 uđđâ vyelipirrâdâh šoodâi Tapanahony vyelipirrâduvâst. Uđđâ pirrâduv nommâ lii Pamacca. Pamacca vyelipirrâdâh lii Tapanahony taveoosijn, já tobbeen áásá Paramacca aalmug.

Siijdah

Sipaliwini pirrâduvâst láá ohtsis 156 sijdâd:

Abenaston Alalapadu Amatopo Antonio do Brinco Apetina Apoera Asidonhopo Aurora Bakhuys Benzdorp Bitagron

Botopasi Corneliskondre Cottica Diitabiki Godo Holo Jaw Jaw Kajana Kasuela (kištâlemvuálásâš) Kawemhakan Kuruni Kwamalasamutu

Kumakahpan Langatabiki Lucie Manlobi Moitaki Nieuw Jacobkondre Paloemeu Pelelu Tepu Pikin Slee Pïleike Poeketi

Poesoegroenoe Pokigron Sandlanding Sipaliwini Snesiekondre Stoelmanseiland Tutu Kampu Vier Gebroeders Villa Brazil Wanapan Washabo

Puoh siijdah eereeb Stoelmanseiland, Villa Brazil já Antonio do Brinco láá hiäimuaalmugij siijdah.

Fáádást eres soojijn

• Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Sipaliwini pirrâdâh.

Käldeeh

Suriname pirrâduvah Brokopondo • Commewijne • Coronie • Marowijne • Nickerie • Para • Paramaribo • Saramacca • Sipaliwini • Wanica