Seksitaavdah

(Stivrejum siijđost Seksitavdâ)

Seksitaavdah láá bakterij teikkâ virusij tovâttem puácuvuođah.[1]

Klamydiabaktereh
Tippurbaktereh
Vuoivâskuddum A -virus

Taavdah

mute

Bakterij tovâttem seksitaavdah láá ovdâmerkkân klamydia, kuppá (teikâ syfilis) já tippur (teikâ gonorrea). Virusij tovâttem seksitaavdah vuod láá ovdâmerkkân HIV (AIDS), vuoivâskuddum, genitalherpeskondylooma.

Seksitaavdâin tuše genitalherpes já kondylooma kávnojeh eromâšávt tavdâmeerhâi vuáđuld. Eres seksitaavdah totkojeh seksitavdâtestâiguin. Seksitaavdah láá maŋgii tavdâmerhâttemeh, já nuuvtpa tavdâmeerhâid ij kannat vuordâččiđ, jis lii lamaš seksi kondomttáá tâi njälmiseksisyejettáá.[2]

Njuámmum

mute

Seksitaavdah pyehtih njuámmuđ suoijiimettumes seeksist, jis toh láá jo ovdeláá oovtâ uásipiälán njuámmum.[1]

Seksitaavdah pyehtih njuámmuđ meid njälmiseeksist, mast ij lah kiävtust kondom tâi njälmiseksisyeji. Njälmiseksi uáivild tom, et njuálu tâi njama suhâorgaanijd. Seksitaavdah njuámuh njälmiseeksist kondomttáá tâi njälmiseksisyejettáá tâi iämádâh- já aanaaloonâšmist, jis kiävtust ij lah kondom.[2]

Seksitaavdah iä njuámu cummâlušmist tâi kieđáin njavhâdijn.

Seksitaavdâin puáhtá suojâliđ jieijâs nuuvt et kiävttá kondom teikkâ njälmiseksisyeje.[1] Seksitaavdâid puáhtá estiđ kevttimáin kondom já njulčásmittemvuoidâs iämádâh- já aanaalonâččem ääigi sehe kondom tâi njälmiseksisyeje njälmiseeksi ääigi.[2]

Seksitaavdah njuámuh táválávt ulmust, kote ij jieškin tieđe, et sust lii tavdâ.[2]

Teestah

mute

Seksitavdâtestáid kannat moonnâđ ain, jis lii lamaš suoijiimettumes seksi uđđâ tâi vieres kuoimijn. Lii tehálâš tiettiđ jieijâs seksitavdâtile, vâi finnee táárbu mield olmâ tipšo, ige tieđehánnáá njuámut taavdâ ovdâskulij.

Seksitavdâtestáid puáhtá moonnâđ jieijâs tiervâsvuotâkuávdážân, suhâpelitaavdâi poliklinikan tâi škovlâ- já uáppeetiervâsvuotâtiipšon. Seksitaavdâi testam lii täin soojijn mávsuttem.[2]

Seksuaalvuođâ sänikirje mield seksitavdâtestâ uáivild ovdâmerkkân kužžâ- já vorrâčáittus já ton tutkâm laboratoriost seksitaavdâi väärild. Teestah tahhojeh tiervâsvuotâsajattuvâin, suhâpelitaavdâi poliklinikijn já priivaat tuáhtársajattuvâin. Motomijn tiilijn meiddei pääihist testam lii máhđulâš.[1]

Fáádást eres soojijn

mute

Käldeeh

mute
  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 Seksuaalvuođâ sänikirje anarâškielân. Nuorâirääđi. Čujottum 27.10.2021
  2. 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 Seksualvuotâ já ulmui koskâvuođah. Nuorâirääđi. Čujottum 27.10.2021