Rähisvuotâ
Rähisvuotâ lii čieŋâlis kieresvuođâ tobdo, mii seksuaalvuođâ sänikirje mield "puáhtá čyecciđ jieškote-uvlágán aššijd teikkâ ulmuid".[1] Rähisvuođâ tobdo lii čieŋâlub ko lijkkuustem.
Filosofiast
muteKreikkalâš filosof Platon juovij rähisvuođâ kuulmâ šlaajân: eerootlâš rähisvuotâ (eros), viljâlâš rähisvuotâ (filia) já immeellâš rähisvuotâ (agape).[2]
Oskolduvvâst
muteRámáttist
mutePaavvâl kirje Korinti servikoodán sárnoo rähisvuođâst návt[3]:
Veik mun sárnuččim ulmui já eŋgâlij kielâigijn mut must váiluččij rähisvuotâ, liččim tuše skilkkee veški teikâ skilijdeijee symbaal. Rähisvuotâ lii kierdâvâš, rähisvuotâ lii lääđis. Rähisvuotâ ij kaađâšt, ij räämid, ij rammuustâl, ij kevâttât vyevittemeht, ij uusâ jieijâs oovdâ, ij njunáduu, ij muuštâč kierdum paaid, ij illood puástuvuođâst mut illood tuotâvuođâ vyeitidijn. Puoh tot killáá, puohâst osko, puohâst tuáivu, puoh tot killáá. Rähisvuotâ ij kuássin lappuu.
Nuuvt pisoh taah kulmâ: osko, tuáivu já rähisvuotâ. Mut stuárráámus toin lii rähisvuotâ.
(1. Kor. 13: 1, 4–8, 13)
Fáádást eres soojijn
mute
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Rähisvuotâ.
Käldeeh
mute- ↑ Seksualvuođâ sänikirje (PDF) Nuorâirääđi já Aalmuglitto. roovvâdmáánu 2019. Čujottum 1.11.2024.
- ↑ Magnell, Thomas (toim.): ”Eros, Philia, Agape and Amor”, Explorations of value, s. 226. Amsterdam: Rodopi, 1997. ISBN 90-420-0393-6. Tyeje nettiversio.
- ↑ Näimilito sivnedem (PDF) Suomâ evangellâš-luuteerlâš kirkko. Čujottum 1.11.2024.