Pompeji
Pompeji lâi roomalâš kaavpug, mii ive 179 paasij laava vuálá Vesuvius tullâvääri russoom keežild. Taat kaavpug lii koivum uáinusân 1700-lovo rääjist. Pompeji lâi tááláá Italia kaavpug Napoli aldasijn. Onnáá peeivi tot lii ohtâ pivnohumos tuuriistsoojijn Italiast.
Ive 2024 kavnum juhlesali
muteIve 2024 Pompeji kaavpug pasâttâsâin kavnui juhlesali, mii lii tievâ seinitaaiđâtuojijn ađai freskoin. Freskoi teeman lii ruokkâdvuotâ já sáŋgárvuotâ, mutâ meid kolgâmuš. Toh kovvejeh Troija suáđi sáŋgárijd já antiikääigi imelijd.[1][2]
Juhlesali lii suullân 15 meetter kukkosâš, já ton kobdodâh lii kuttâ meetter. Sali seeinih láá čappâdeh, já mosaiiklättee lii vielgâd. Lättee lii masa tievâslii oornigist. Freskoi lasseen salist kávnojii hilgum tyejipiergâseh já huksimtarbâšeh sehe tagareh taaiđâtyejeh, moh iä lah veltihánnáá aaibâs valmâšeh. Tot tuárju teoria tast, ete freskoh liččii máálájum eidu ovdil tullâvääri russoom. Sali seeinist kávnojii meiddei nommâpuustaveh ARV, já arkeologeh oskoh, ete toh kuleh Aulus Rustius Verusân. Sun lâi riges páihálâš politikkár, kii eelij eidu ton ääigi.[1][2]
Fáádást eres soojijn
mute
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Pompeji.
Käldeeh
mute- ↑ 1,0 1,1 Gahmberg, Emma: Pompejist lii kavnum juhlesali, mii lii tievâ seinitaaiđâtuojijn anarasaavis.fi. 29.6.2024. Čujottum 29.6.2024.
- ↑ 2,0 2,1 Tyystjärvi, Ilona: Pompejin raunioista löytyi juhlasali täynnä poikkeuksellisen hyvin säilyneitä maalauksia Helsingin Sanomat. 12.4.2024. Čujottum 29.6.2024. (suomâkielân)