Leivosiih
Leivosiih (Alaudidae) lii loddehiäimu, mii kulá varbusluudij laahkon. Leivosijd kuáhtáá Euroopist, Aasiast já Afrikist. Tuodârleivosâš lii áinoo leivosâš, mii iälust meiddei tai eennâmoosij ulguubeln, ko tot tiättoo Tave-Amerikist-uv.
| Leivosiih Alaudidae (Vigors, 1825) |
|
|---|---|
 |
|
Tieđâlâš luokittâllâm |
|
| Doomeen | Sellâvááimusliih Eucarya |
| Kodde | Elleekodde Animalia |
| Uáiviráiđu | Savosuonâsiih Chordata |
| Vyeliráiđu | Čielgitávtáliih Vertebrata |
| Luokka | Lodeh Aves |
| Lahko | Varbuslodeh Passeriformes |
Suuvah
muteBirdLife Suomâ luokittâllâm mield leivosáid kuleh 21 suuhhâd.[1]
- Ammomanes
- Eremalauda
- Calandrella
- Spizocorys
- Melanocorypha
- Chersophilus
- Lullula
- Chersomanes
- Alaemon
- Alauda
- Ramphocoris
- Mirafra
- Alaudala
- Certhilauda
- Ammomanopsis
- Pinarocorys
- Heteromirafra
- Eremophila
- Galerida
- Eremopterix
- Calendulauda
Tiettum Suomâst
muteUbâ Suomâst leivosij hiäimun kuleh 10 šlaaijâd. Aanaar pirrâsijn láá tobdoseh kuittâg tuše kyehti šlaajâ: leivosâš (suom. kiuru) já tuodârleivosâš (suom. tunturikiuru). Huámášittee lii tot, et kuohtuuh šlaajah láá finnim noomâs esken kiđđuv 2002. Tot lii čielgiimist toin naalijn, et leivosâš lii Anarist härvinâš pessimlodde, já tuodârleivosâš lii merkkejum Osmosii já Karhu loddelistoost koččâmušmerháin eromâš härvinâš pessimlodden. Ive 2000 Karhu já Osmonen nabdev, et tuodârleivosâš lii ollásávt lappum Aanaar pessimloddenäälist.[2]
Suomâst tiättojeijee šlaajah láá:[2]
Fáádást eres soojijn
mute
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Leivosiih.
Käldeeh
mute- ↑ Maailman lintujen suomenkieliset nimet web.archive.org. 15.2.2018. BirdLife Suomâ. Čujottum 19.2.2023.
- ↑ 2,0 2,1 Olthuis, Márjá-Liisá: Leivosiih já spálvááh. Anarâš-kalender 2006, 2006. Anarâškielâ servi ry.