Kirsi Kunnas

Kirsi Kunnas
Šoddâm	juovlâmáánu 14. peeivi 1924 Helsig, Suomâ
Jáámmám	skammâmáánu 8. peeivi 2021 (96-ihásâžžân) Ylöjärvi, Suomâ
Pargo
Áámmát	tivtâsteijee, kirječällee, jurgâleijee, akateemikkár
Kirjálâšvuođâ šlaajâ	párnáikirjálâšvuotâ
Kielâ	suomâkielâ
Peerâ
Vanhimeh	Väinö já Sylvi Kunnas
Pelikyeimi	Jaakko Syrjä
Párnááh	Martti Syrjä Mikko Syrjä

Kirsi Kunnas (14. juovlâmáánu 1924 Helsig, Suomâ – 8. skammâmáánu 2021 Ylöjärvi, Suomâ) lâi syemmilâš tivtâsteijee, párnáikirječällee, akateemikkár já jurgâleijee. Sun lii šoddâm tobdosin eromâšávt párnáitiivtâi čällen já párnáikiirjij jurgâleijen.

Kirsi kunnas peeruinis ive 1965

Eellim

Kunnas šoodâi Helsigist. Suu vaanhimeh, Sylvi já Väinö Kunnas, láin kovetaiđâreh. Eeči Väinö jaamij, ko Kirsi lâi tuše neelji-ihásâš. Tast maŋa enni Sylvi naajâi taaiđâkritijkkár Einari J. Vehmasáin. Kunnas juuđij škoovlâ Helsigist já čaalij tiivtâid jo nuorâ nieidân. Suu vuosmuš tihtâkirje Villiomenapuu almostui ive 1947.

Kirsi Kunnas naajâi kirječällee Jaakko Syrjäin ive 1957. Sunnui šoodáin algekyevtis: musikkár Martti Syrjä šoodâi ive 1957 já musikkár já čaittâleijee Martti Syrjä šoodâi ive 1959.

Pargo

Kunnas lâi tobdos párnáikirječällen, mut suu vuossâmuuh tihtâkirjeh Villiomenapuu (1947), Uivat saaret (1950), Tuuli nousee (1953) já Vaeltanut (1956) lijjii uáivildum rävisulmuid. Suu karrieer párnáitivtâsteijen aalgij ive 1954, ko sun jurgâlij eŋgâlâskielâlijd tiivtâid suomâkielân. Ive 1956 almostui suu vuosmuš párnáitihtâkirje Tiitiäisen satupuu. Kirje lâi miänástus, já tot lii ain syemmilii párnáikirjálâšvuođâ klassikko. Kunnas čaalij ereslágánijd párnáitiivtâid ko ohtâgin syemmillâš čällee ovdil. Suu tiivtah lijjii uđđâáigásiih já maŋgii saatiirliih. Vuossâmuu párnáikirje maŋa Kunnas čaalij lase párnáitihtâkiirjijd: Puupuu ja käpypoika (1972), Hassut aakkoset (1975), Kani Koipeliinin kuperkeikat (1979), Sirkusjuttuja (1985), Tiitiäisen pippurimylly: ei liian pienille eikä liian isoille vaan kaikille joilla on pippurihylly (1991), Tiitiäisen tuluskukkaro (2000) sehe Tiitiäisen runolelu (2002). 1980-lovvoost sun almostitij vala rävisulmuid uáivildum tihtâkiirjijd: Kuun kuva meissä (1980), Kaunis hallayö (1984) já Valoa kaikki kätketty (1986). Kunnas lii finnim maaŋgâid palhâšuumijd pargostis.

Čalluuh

Párnáitihtâkirjeh

• Tiitiäisen satupuu (1956)
• Puupuu ja käpypoika (1972)
• Hassut aakkoset (1975)
• Kani Koipeliinin kuperkeikat (1979)
• Sirkusjuttuja (1985)
• Tiitiäisen pippurimylly (1991)
• Tiitiäisen tuluskukkaro (2000)
• Tiitiäisen runolelu (2002)
• Tapahtui Tiitiäisen maassa (2004)

Eres tihtâkirjeh

• Villiomenapuu (1947)
• Uivat saaret (1950)
• Tuuli nousee (1953)
• Vaeltanut (1956)
• Valikoima runoja (1958)
• Kuun kuva meissä (1980)
• Kaunis hallayö (1984)
• Valoa kaikki kätketty (1986)
• Puut kantavat valoa, runot 1947-1986 ja suomennoksia (1999)

Kovekirjeh

• Kuin kissat ja koirat (1967)
• Kutut kotona (1967)
• Pikku lemmikit (1967)
• Terveisiä Afrikasta (1967)
• Hau hau koiranpennut (1968)
• Kis kis kissanpennut (1968)
• Etelän eläimiä - Tiedätkö että. 1-6. Oovtâst Kyllikki Römanáin (1969)
• Lintuystävämme - Tietoa linnuista. 1-6. Oovtâst Kyllikki Römanáin (1969)
• Pohjolan eläimiä - Tarua ja totta. 1-6. Oovtâst Kyllikki Römanáin (1969)

Párnáimainâseh já aabiskirjeh

• Tiitiäisen tarinoita (1957)
• Aikamme aapinen oovtâst pargojuávhoin (1968)
• Aikamme lukukirja : 2-5 oovtâst pargojuávhoin (1969-72)

Fáádást eres soojijn

• Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Kirsi Kunnas.