Kirsi Kunnas
| Kirsi Kunnas | |
|---|---|
| |
| Šoddâm | juovlâmáánu 14. peeivi 1924 Helsig, Suomâ |
| Jáámmám | skammâmáánu 8. peeivi 2021 (96-ihásâžžân) Ylöjärvi, Suomâ |
| Pargo | |
| Áámmát | tivtâsteijee, kirječällee, jurgâleijee, akateemikkár |
| Kirjálâšvuođâ šlaajâ | párnáikirjálâšvuotâ |
| Kielâ | suomâkielâ |
| Peerâ | |
| Vanhimeh | Väinö já Sylvi Kunnas |
| Pelikyeimi | Jaakko Syrjä |
| Párnááh | Martti Syrjä Mikko Syrjä |
Kirsi Kunnas (14. juovlâmáánu 1924 Helsig, Suomâ – 8. skammâmáánu 2021 Ylöjärvi, Suomâ[1][2]) lâi syemmilâš tivtâsteijee, párnáikirječällee, akateemikkár já jurgâleijee. Sun lii šoddâm tobdosin eromâšávt párnáitiivtâi čällen já párnáikiirjij jurgâleijen.
Eellim mute
Kunnas šoodâi Helsigist. Suu vaanhimeh, Sylvi já Väinö Kunnas, láin kovetaiđâreh. Eeči Väinö jaamij, ko Kirsi lâi tuše neelji-ihásâš. Tast maŋa enni Sylvi naajâi taaiđâkritijkkár Einari J. Vehmasáin. Kunnas juuđij škoovlâ Helsigist já čaalij tiivtâid jo nuorâ nieidân. Suu vuosmuš tihtâkirje Villiomenapuu almostui ive 1947.[3]
Kirsi Kunnas naajâi kirječällee Jaakko Syrjäin ive 1957. Sunnui šoodáin algekyevtis: musikkár Martti Syrjä šoodâi ive 1957 já musikkár já čaittâleijee Martti Syrjä šoodâi ive 1959.[3]
Pargo mute
Kunnas lâi tobdos párnáikirječällen, mut suu vuossâmuuh tihtâkirjeh Villiomenapuu (1947), Uivat saaret (1950), Tuuli nousee (1953) já Vaeltanut (1956) lijjii uáivildum rävisulmuid. Suu karrieer párnáitivtâsteijen aalgij ive 1954, ko sun jurgâlij eŋgâlâskielâlijd tiivtâid suomâkielân. Ive 1956 almostui suu vuosmuš párnáitihtâkirje Tiitiäisen satupuu. Kirje lâi miänástus, já tot lii ain syemmilii párnáikirjálâšvuođâ klassikko. Kunnas čaalij ereslágánijd párnáitiivtâid ko ohtâgin syemmillâš čällee ovdil. Suu tiivtah lijjii uđđâáigásiih já maŋgii saatiirliih. Vuossâmuu párnáikirje maŋa Kunnas čaalij lase párnáitihtâkiirjijd: Puupuu ja käpypoika (1972), Hassut aakkoset (1975), Kani Koipeliinin kuperkeikat (1979), Sirkusjuttuja (1985), Tiitiäisen pippurimylly: ei liian pienille eikä liian isoille vaan kaikille joilla on pippurihylly (1991), Tiitiäisen tuluskukkaro (2000) sehe Tiitiäisen runolelu (2002). 1980-lovvoost sun almostitij vala rävisulmuid uáivildum tihtâkiirjijd: Kuun kuva meissä (1980), Kaunis hallayö (1984) já Valoa kaikki kätketty (1986). Kunnas lii finnim maaŋgâid palhâšuumijd pargostis.[4]
Čalluuh mute
Párnáitihtâkirjeh mute
- Tiitiäisen satupuu (1956)
- Puupuu ja käpypoika (1972)
- Hassut aakkoset (1975)
- Kani Koipeliinin kuperkeikat (1979)
- Sirkusjuttuja (1985)
- Tiitiäisen pippurimylly (1991)
- Tiitiäisen tuluskukkaro (2000)
- Tiitiäisen runolelu (2002)
- Tapahtui Tiitiäisen maassa (2004)
Eres tihtâkirjeh mute
- Villiomenapuu (1947)
- Uivat saaret (1950)
- Tuuli nousee (1953)
- Vaeltanut (1956)
- Valikoima runoja (1958)
- Kuun kuva meissä (1980)
- Kaunis hallayö (1984)
- Valoa kaikki kätketty (1986)
- Puut kantavat valoa, runot 1947-1986 ja suomennoksia (1999)
Kovekirjeh mute
- Kuin kissat ja koirat (1967)
- Kutut kotona (1967)
- Pikku lemmikit (1967)
- Terveisiä Afrikasta (1967)
- Hau hau koiranpennut (1968)
- Kis kis kissanpennut (1968)
- Etelän eläimiä - Tiedätkö että. 1-6. Oovtâst Kyllikki Römanáin (1969)
- Lintuystävämme - Tietoa linnuista. 1-6. Oovtâst Kyllikki Römanáin (1969)
- Pohjolan eläimiä - Tarua ja totta. 1-6. Oovtâst Kyllikki Römanáin (1969)
Párnáimainâseh já aabiskirjeh mute
- Tiitiäisen tarinoita (1957)
- Aikamme aapinen oovtâst pargojuávhoin (1968)
- Aikamme lukukirja : 2-5 oovtâst pargojuávhoin (1969-72)
Fáádást eres soojijn mute
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Kirsi Kunnas.
Käldeeh mute
- ↑ Taiteen akateemikko ja kirjailija Kirsi Kunnas on kuollut 96-vuotiaana Helsingin Sanomat. 8.11.2021. Čujottum 23.2.2021. (suomâkielân)
- ↑ Kirjailija ja taiteen akateemikko Kirsi Kunnas on kuollut Yle Uutiset. 8.11.2021. Čujottum 14.1.2022. (suomâkielân)
- ↑ 3,0 3,1 Jääskeläinen, Kirsi: Kirsi Kunnas julkaisi viimeisen kirjansa – legendaarinen taiteilija: "Näin jälkikäteen ajatellen minähän olen ollut ärhäkkä!" 6.12.2020. Ilta-Sanomat. Čujottum 23.2.2021. (suomâkielân)
- ↑ Kunnas, Kirsi Kirjasampo. Čujottum 23.2.2021. (suomâkielân)