Hanna Järvi
| Hanna Järvi | |
|---|---|
| Šoddâm | čohčâmáánu 26. peeivi 1882 Korpilahti, Suomâ |
| Jáámmám | syeinimáánu 18. peeivi 1964 (81-ihásâžžân) |
| Pargo | |
| Áámmát | kirječällee já máttáátteijee |
| Noomah | Hanna Järvi Hanna Vihijärvi |
| Kielâ | suomâkielâ |
| Peerâ | |
| Vanhimeh | Juho Vihijärvi já Eva Hautala |
| Pelikyeimi | Kalle Järvi |
Hanna Lydia Järvi (j.s. Vihijärvi; 26. čohčâmáánu 1882 Korpilahti, Suomâ[1] – 18. syeinimáánu 1964 Lappeenranta, Suomâ[2]) lâi syemmilâš máttáátteijee já kirječällee.
Eellim
muteHanna Järvi vaanhimeh láin eennâmviljâleijee Juho Vihijärvi já Eva Hautala. Suu pelikyeimi ive 1908 rääjist lâi aalmugškovlâmáttáátteijee Kalle Järvi. Hanna Järvi juuđij kärjitipšo- já meijerškoovlâ ive 1900. Sun valmâštui aalmugškovlâmáttáátteijen ive 1905. Sun luuvâi ollâopâttuvâst dogmatiik ive 1911 já šoddâdemtiettuu ive 1912. Sun lâi pargoost aalmugškovlâmáttáátteijen Viitasaarist iivij 1905–1907, Petäjävesist iivij 1907–1908, Heinjokist iivij 1908–1916 já Lappeest ive 1916 rääjist. Sun lâi Lappee váldustiivrâ jeessân iivij 1918–1921 já Lappeenranta kaavpugstiivrâ jeessân ive 1932 rääjist.[1]
Tyejeh
mute- Partaniekan seikkailut. Karisto 1915
- Töyhtöpään tarina. Otava 1915
- Seppolan lasten kasvitarha. Otava 1916
- Mäkelän Olavi mehiläishoitajana. Otava 1917
- Rannankartanon toivo. Karisto 1917
- Tarhuri Antti. Otava 1919
- Parahin paikka. Valistus 1921
- Piku ja Vuohikki. Otava 1921
- Martan kotipuuhia. Valistus 1922
Käldeeh
mute- ↑ 1,0 1,1 Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1934, s. 275 runeberg.org. Čujottum 11.3.2022. (suomâkielân)
- ↑ Kuolleita. Helsingin Sanomat, 19.7.1964, s. 2. (suomâkielân)
