Ekonomâlijd, sosiaallijd já čuovviittâslijd vuoigâdvuođáid kyeskee aalmugijkoskâsâš almossopâmuš
Ekonomâlijd, sosiaallijd já čuovviittâslijd vuoigâdvuođáid kyeskee aalmugijkoskâsâš almossopâmuš[1] (uán. ESČ-sopâmuš, meid TSS-sopâmuš[1]) lii aalmugijkoskâsâš sopâmuš, mon Ovtâstum aalmugij tievâsčuákkim lii tuhhiittem juovlâmáánu 16. peeivi 1966 já mii poođij vuáimán uđđâivemáánu 3. peeivi 1976.
Sopâmuš kenigit sopâmušuásipeelijd ovdediđ ulmui ekonomâlijd, sosiaallijd já čuovviittâslijd vuoigâdvuođáid nuuvtko pargei vuoigâdvuođâid, vuoigâdvuođâ tiervâsvuotân, škovliimân já kuáhtulii eellimtáásán. Syeinimáánu 2020 räi sopâmuš láá vuáláčäällim já tuhhiittâm 171 sopâmušstaattâd.[2] Ovtâstum staatah, Komoreh, Kuuba já Palau iä lah tuhhiittâm sopâmuš, pic láá tuše vuáláčáállám tom.[2]. Ton lasseen láá 20 staattâd, moh iä lah vuáláčáállám iäge tuhhiittâm sopâmuš.[2]
ESČ-sopâmuš Suomâst
muteSuomâ tuhhiittij sopâmuš ive 1976 já valjimiävtulii pevdikirje ohtâgâsväidimijn ive 2014.[1][3] Siämmáá ive 2014 ESČ-komitea avžuuttij Suomâ adeliđ resursijd sämikielâi kielâiäláskitmân[4]. Ton lasseen komitea avžuuttij Suomâ huáputtiđ ILO 169 -sopâmuš ratifisistemproosees.[3]
Käldeeh
mute- ↑ 1,0 1,1 1,2 Aalmugijkoskâsiih sopâmušah. Suomâ Sämitigge Čujottum 7.11.2020
- ↑ 2,0 2,1 2,2 UN Treaty Collection: International Covenant on Economic, Social and Cultural Rights 3.1.1976 Ovtâstum aalmugeh. Čujottum 7.11.2020 (eŋgâlâskielân)
- ↑ 3,0 3,1 Näkkäläjärvi, Pirita. Ođđa váidalanbálggis ekonomalaš, sosiálalaš já čuvgehušlaš vuoigatvuođain 25.3.2014 YLE Säämi. Čujottum 7.11.2020 (orjalâskielân)
- ↑ Näkkäläjärvi, Pirita. ON ávžžuha Suoma bidjat leavttu giellaealáskahttinprográmmii ja ILO-ratifisemii 4.12.2014 YLE Säämi. Čujottum 7.11.2020 (orjalâskielân)