Eeva Tenhunen
Šoddâm Eeva Leena Tenhunen
2.1.1937
Sortavala, Suomâ
Pargo
Áámmát kirječällee, eenikielâ já historjá máttááteijee
Noomah Eeva Tenhunen
Kirjálâšvuođâ šlaajâ syelipoolisroomaan
Kielâ suomâkielâ
Peerâ
Vanhimeh Toivo Ilmari Tenhunen
Siiri Maria Silvennoinen
Pelikyeimi Knud Aksel Palosuo, vihkâm 1968

Eeva Leena Tenhunen (2. uđđâivemáánu 1937 Sortavala, Suomâ9. kesimáánu 2017 Kitee[1], Suomâ) lâi syemmilâš kirječällee. Näimilito čuolmâdim maŋa ive 1968 suu nommâ lâi Eeva Leena Palosuo, mutâ puoh suu kirjeh almostuvvii noomáin Eeva Tenhunen. Sun čaalij ohtsis oovce kirjed.

Eellim

mute

Eeva Tenhunen šoodâi uđđâivemáánu 2. peeivi 1937 Sortavalast, Suomâst. Sun čaalij pajeuáppen Savonlinna nieidâlyseost ive 1956 já valmâštui Tuurku ollâopâttuvâst humanistlâš tiettui kandidaatin ive 1961. Sun poorgâi eenikielâ já historjá máttááteijen Kiteest[2], Kiuruvesist[2] já Sukeva[3] siijdâst, mii kulá Sonkajärvi kieldân.

Pargo

mute

Kirjeh

mute

Eeva Tenhunen čaalij ohtsis oovce kirjed.

Eeva Tenhunen romaneh
Syemmilâš nommâ Noomâ jurgâlâs Ihe
Uáivipersovn Lasetiäđuh
Mustat kalat Čapis kyeleh 1964 Liisa Rautasalo já Martti Halla
Keisari seisoo palatsissaan Kiäisár čuážžu suu palaccist 1971 Liisa já Martti Halla
Nuku hyvin, Punahilkka Uáđá pyereest, Punahilkka 1973 Ulla
Kuolema savolaiseen tapaan Jäämmim savolâš naalijn 1976 Liisa já Martti Halla
Hyvän tytön hautajaiset Pyeri nieidâ hävdidmeh 1978 Liisa já Martti Halla
Viimeinen pari Majemuš paarâ 1980 Liisa já Martti Halla
Rakas perhe. Kaksikymmentä kirjettä kommentteineen Rähis peerâ. Kyehtlov kirjed lasehuámášuttemijguim 1982 Tuuli Tammela
Kuolema sukupuussa Jäämmin suhâmuorâst 1985 Leeni Morelli
Joka uniinsa uskoo Tot kii suu naharân osko 1987 Liisa já Martti Halla

Käldeeh

mute

  1. Jäämmimalmottâs, Helsingin Sanomat 8.7.2017, s. C 18 (suomâkielân)
  2. a â Eeva Tenhunen Čujottum 11.3.2021 (suomâkielân)
  3. dekkariseura.fi Čujottum 11.3.2021 (suomâkielân)