Eennâmsäplig

Eennâmsäplig
Talpa europaea
(Linnaeus, 1758)
Talpa europaea MHNT.jpg
Tile LC (eellimvuáimálâš)
Tile Suomâst LC (eellimvuáimálâš)[1]
Status iucn3.1 LC smn.svg
Tieđâlâš luokittâllâm
Doomeen Sellâvááimusliih Eucarya
Kodde Elleekodde Animalia
Uáiviráiđu Savosuonâsiih Chordata
Vyeliráiđu Čielgitávtáliih Vertebrata
Luokka Njomâtteijeeh Mammalia
Lahko Soricomorpha
Čerdâ Eennâmsäpligeh Talpidae
Vyeličerdâ Eennâmsäpligeh Taplinae
Suuhâ Talpa
Šlaajâ europaea

Eennâmsäplig (Talpa europaea) lii iänáážin eennâm vyelni ellee tivreporree. Tot ij lah aldasuhâlâš muoldâgáid, moh láá jursseeh. Eennâmsäplig lii rávhuidittum šlaajâ Suomâst.[2]

OlgohäämiMute

Eennâmsäplig lii 11–16 cm kukke, já tast lii 20–47 mm kukkosâš seibi. Eennâmsäplig tiäddá suulân 65–120 g. Selgipeeli lii tevkisruškâd tâi masa čappâd, já čuávjipeeli lii váhá kuovgâdub.[2] Eennâmsäpligeh eelih iänáážin eennâm vyelni já mákkojeh tobbeen. Ruumâš lii sukkullágán. Eennâmsäpligijn iä lah olgopeeljih ollágin, já uccâ čalmeh láá vuohâdis tuurhâ vyelni. Kuhes njuuneest lii kuáivumist helppejeijee tähti. Ton lasseen njune pirrâ já seeibist láá tobdokuolgah, moh išedeh kavnâđ saallâs. Ryevjih láá tego uccâ kuáivuh, uánihááh já uáli vievsah. Kepilij keejist láá kievrâ kuáivumkoozah.[3]

 
Eennâmsäplig lavdâm

LavdâmMute

Eennâmsäplig tiättoo masa ubâ EuroopistAasiast Mongolia räi. Suomâst šlaajâ lii viehâ almolâš Koskâ-Suomâ räi, mutâ Säämist tot ij tiettuu ollágin.

Eennâmsäplig mákkoo maaŋgâlágánijn pirrâsijn, ovdâmerkkân viljâlem- já kuáttumenâmijn, muorâkaardijn já lostâvuovdijn. Koške čunoienâmijn já liijkás lahtâ kuávluin eennâmsäplig ij makkuu, tastko eennâmsäplig vuovdah sättih sorduđ teikkâ tevduđ čassijn.[3]

EellimvyevihMute

RaavâdMute

 
Eennâmsäplig toohâm muldelejeh eennâm alne

Hajâ- já kuullâmááicu vievâst sehe eromâš herkis njunijnis eennâmsäplig pivdá masa puoh elleid, moh čájádeh ton vuovdáid. Ravâdin láá ovdâmerkkân muldemááđuh, tivreh, kiivsah sehe tuhháátjuálgásiih. Eennâmsäplig porá 40–50 g peeivist ađai paijeel pele jieijâs tiädu verd. Jis raavâd lii eenâb ko lii tárbu, te eennâmsäplig ráhtá purrâmušvuárháid. Mottoom vuárhást kávnojii paijeel 1 200 lapsemááttud. Lapsemááđui uáivih lijjii kaskum rasta, já mááđuh lijjii šietkum vuovdâi seinijd. Eennâm alne eennâmsäplig lii motomin volliittâm cuobbuid já uđâgáid sehe puurrâm rááđuid.[3]

Eellim eennâm vyelniMute

Eennâmsäplig iälá stuárráámus uási elimist eennâm vyelni. Tot kuáivu vuovdâid sevŋâdist já tom uáinist eennâm oolâ šoddâm muldeleejijn. Uási vuovdijn pyehtih leđe uáli puáráseh, já siämmáid vuovdâid pyehtih kevttiđ maaŋgah suhâpuolvah maŋaluvâi. Uđđâ muldelejeh šaddeh eennâm oolâ talle, ko eennâmsäplig kuáivu uđđâ pivdemvuovdâid.

Lasanemäigi álgá cuáŋuimáánust. Suomâst eennâmsäpligist lii tuše ohtâ piäsádâh keessiv. Mäddiláá piäsáduvah pyehtih leđe kyehti-uv oovtâ ive ääigi. Čuávjiäigi pištá kulmâ oho, mon maŋa niŋálâs čivgá 2–5 čivgâd sierânâs čivgâmvuovdân, mii lii skođâstum siähtáláin sehe koške lostâiguin. Čiivgah vyelgih piäjust 4–5 oho ahasâžžân, já toh šaddeh suhâjuátkimahan jo vuosmuu ive.

KäldeehMute

  1. Thomas Lilley: Eennâmsäplig – Talpa europaea Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 31.3.2022. (suomâkielân)
  2. 2,0 2,1 Siivonen, Lauri & Sulkava, Seppo: Pohjolan nisäkkäät. Keuruu: Otava, 1994.
  3. 3,0 3,1 3,2 Bjärvall,Anders & Ullström, Staffan: Suomen nisäkkäät. Helsinki: Otava, 2011.
Taat artikkâl teikkâ uási tast lii jurgâlum teikkâ toos láá uccum tiäđuh ereskielâlâš Wikipedia artikkâlist.
Algâalgâlâš artikkâl: fi:Kontiainen