Apollo-ohjelm

Ovtâstum staatâi komovuotâohjelm iivij 1961–1972

Apollo-ohjelm lâi Amerik NASA-komovuotâornijdume olášittem mánudâšohjelm 1960–70-lovoin. Puoh aalgij tallaa predident John F. Kennedy saavâst, mast sun almottij, et Amerik áigu vuolgâttiđ ulmuu Mánudâžân, väzziđ Mánudáá aaseest já pyehtiđ astronautijd torvolávt Enâmân. Pooliitlii juurdân lâi peessâđ Mánudâžân ovdil Ruošâeennâm. Apollo-ohjelmist lijjii loopâloopâst 11 kirdemid komovuotân, main olmooš kiirdij komovuotân: Apollo 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16 já 17. Apollo 11 lâi vuosmuš, main olmooš siäivui Mánudáá asan.

Apollo-ohjelm logo

Olmooš kiirdij Apollo 7–10 fáárust, já taah kirdemeh valmâštâllii ulmuu siäivum Mánudáá asan. Apollo 11 siäivui vuosmustáá Mánudâžân. Ton maŋa meid Apollo 12–17 kirdemeh seivuu, eereeb Apollo 13, mon huolâttâsmooduul happivuárkká pävkittij koskân kirdem, já rakkeet kiirdij Mánudáá pirrâ já maacâi Enâmân Mánudâžân siäivuhánnáá. Apollo 4, 56 lijjii olmoošvievâttes kirdemeh.

Apollo-ohjelmist viärráámus luhottesvuotâ tábáhtui Apollo 1 testaamij ääigi. Taan luhottesvuođâst moduulist cokkânij tullâpuálu, mast puoh kulmâ astronaut jammii tállân. Apollo 23 iä kirdám ollágin.

Apollo-ohjelmân lijjii aalgâalgâlávt vuávájum vala kirdemeh 18–20, mut toh macâttuvvojii kyevti luhottesvuođâ já ohjelm ruđâttume keežild.

Käldeeh

mute