Meänkielâ lii kielâ tâi suomâkielâ kuávlukielâ. Ruotâ peln lii rekinistum, ete sárnooh láá tobbeen suullân 50 000–75 000.[1]

Meänkielâ sárnumkuávlu

Lii kištâlum fáddá, lii-uv meänkielâ kielâ vâi tuše kuávlukielâ. Oovtâ keččâmkuávlust Suomâ peln meänkielâ puáhtá smiettâđ kuávlukiellân, mutâ eromâšávt Ruotâ peln halijdeh sosiaallâš-kulttuurlâš merhâšume tiet ettâđ tom kiellân.

Kielâčááitus[2] mute

Pohjoiskalotin pipliuteekki saattaa saa kansalisen vastuun meänkielen kirjalisuuele.
Tulleekos Pohjoiskalotinpipliuteekistä Mataringissä kansalinen pipliuteekki millä oon vastuu ette ottaa esile ja säilyttää kirjalisuutta meänkielelä? Paikka mikä palvelee muita pipliuteekkiä maassa meänkielisilä kirjoila ja kirjoila kylttyyrihistuuriasta? Uuessa kansalisessa pipliuteekkistratekissä tämä oon myötä esityksenä.
Kuninkhaalinen pipliuteekki, KB Tukholmassa oon saanu tehtävän hallitukselta ette ottaa esile esityksen kansaliselle piplioteekkistratekiile. Tehtävä merkittee ette KB esittää pitkäaikasia päämääriä ja stratekiitä jokka saattava vastata uushiin tarpheissiin. Tarkotus oon esimerkiksi ette eistää  temukratiitä ja lähekritiikkiä.
Erik Fichtelius, entinen vd UR:ile (Koulutusraatiulle) johtaa työtä stratekiin kans mikä annethaan hallitukselle maaliskuussa 2019. Tässä oon kans osia mikkä koskeva kansalisia vähemistöjä.
Fichtelius toteaa ette pipliuteekit oon jo tänä päivänä niin paljon enämpi ko iso kokoelma kirjoja ja aikakausiavisia. Mutta kehityksen seuraaminen vaatii lissää tikitaliseerinkiä ja yhtheistyötä muitten pipliuteekitten kans.
– Ette tehhä materiaalin näkösäksi. Sie häyt löytää pipliuteekitten aartheissiin ko sie kuuklaat. Ette pipliuteekit säilyttäisit relevansin niin häätyy olla järjestys ette tikitaliseerata materiaalin ja tehhä sen maholiseksi hakea. Ja sen häätyy tehhä kansalisenna tehtävännä eikä paikalisissa yksityisissä pipliuteekissä.
Osana tutkimuksessa otethaan kansaliset vähemistöt huomihoon. Sanothaan ette erityinen huomio piethään ottaa kansalisille vähemistöile. Nämät ryhmät häätyvä saa olla matkassa ja niile pittää antaa vastuutta ja valtaa koota kielen ja kylttyyrihistuurian yhtheen paikhaan.
Met mielelänsä räknäämä meänkielisiä titteliä ko met tulema pipliuteekhiin ja surkuttelemma kunka vähän niitä oon.
– Minuriteettikielilä ei ylipäätänsä ole niin paljon kirjoja olemassa ja net mitä oon, ei piiain saateta pittää joka pipliuteekissä maassa.
Tässä tikitaliseerinki antaa mahottoman hyviä maholisuuksia, sannoo Fichtelius. Kaikki kirjat jokka oon ulosannettu meänkielelä saattaisit olla tarjola kaikissa pipliuteekissä, ko net vain olisit tikitaliseeratut. Jos joku sitte halvaa vissin kirjan paperille niin sillon löytyy print-on-demand.
– Mutta sillon kansaliset vähemistöt häätyvä olla matkassa itte. Ainuasthaan net itte tietävä mitä kirjoja oon ja mitä lehtiä saattaa hakea esile.
Pipliuteekitten tehtävä ei ole aivan ette koota referensikirjalisuutta, sanothaan pipliuteekkistratekiissä. Se oon kans ette levittää tietoa kansalisista vähemistöistä.

Käldeeh mute

  1. Maailman ainoa meänkielinen reggaebändi syntyi kieliahdistuksesta – Laulaja Adam Huuva: "Muutin Suomeen paranemaan kielisorron traumoista" Yle Uutiset. Čujottum 19.2.2020
  2. www.str-t.com Čujottum 15.9.2020