Kiina

Kiina aalmugtäsiväldi teikâ Kiina lii staatâ Aasiast. Ton uáivikaavpug lii Peking. Kiina lii ässeelovo mield maailm nubben stuárráámus staatâ India maŋa.

Kiina aalmugtäsiväldi 中华人民共和国 (kiinakielâ) Zhōnghuá Rénmín Gònghéguó
lippu	vaakun
Staatâhäämi	aalmugtäsiväldi
President	Xi Jinping
Uáiviminister	Li Qiang
Uáivikaavpug	Peking
Eres kaavpugeh	Shanghai, Wuhan, Tianjin, Chongqing
Vijđodâh	9 596 961 km²
– sisčääci	2,8 %
Ässeeloho (2020)	1 440 000 000
– ässeesaahâdvuotâ	140,6 ässed/km²
Äigi	UTC+8
Uánádâs	CN
– fiävruin	PRC
– kirdemmašinijn	B
Jotolâh	uálgispiälásâš
Sundenummeer	+86
Internet TLD	.cn .中国 .中國
Aalmuglâšlaavlâ	义勇军进行曲 (Yìyǒngjūn Jìnxíngqǔ)

Eennâmtiätu

Kiina lii vijđoduv mield Ruošâ já Kanada maŋa maailm kuálmâdin stuárráámus staatâ. Kiinast láá 14 ránnjástaattâd: Afganistan (ohtâsâš rääji tuše 76 km), Bhutan, India, Kazakstan, Kirgisia, Laos, Mongolia, Myanmar, Nepal, Pakistan, Ruoššâ, Tadžikistan, Tave-Korea já Vietnam. Kiinast lii meiddei merârääji Japanáin já Maadâ-Koreain.

Jangtse lii Kiina kuhemus juuhâ. Ton kukkodâh lii suulân 6 300 km, já kulgâmvijđodâh lii suulân 1,8 miljovn km². Jangtse lii maailm kuálmádin kuhemus juuhâ Amazon já Niili maŋa.

Kiina alemus vääri lii Mount Everest, mii lii meid ubâ maailm alemus vääri. Ton alodâh lii 8 848,86 m merâasseest. Mount Everest lii Himalaja váráduvâst, Nepal já Kiina koskâsii rääjist.

Šoŋŋâdâh

Šoŋŋâdâh lii subarktâlâš tavveen já trooppisâš mäddin.

• 
  Harbin
• 
  Shanghai
• 
  Xining
• 
  Kunming

Viehâdâh

Ässeeloho

Käldee: Wikidata

Kuávlulâš jyehim

Kiina lii juohhum 22 eennâmkoodán. Virgeomâhááh rekinisteh távjá Taiwan 23. eennâmkodden. Eennâmkuudij lasseen Kiinast láá meiddei 5 autonomisii kuávlu, 4 jiešhaaldâtlii kaavpug já 2 eromâšhaldâšemkuávlu. Autonomisijn kuávluin stuárráámus uási viehâduvvâst kuleh ucceeblovoaalmugáid.

Eennâmkodeh Anhui (安徽) Fujian (福建) Gansu (甘肃) Guangdong (广东) Guizhou (贵州) Hainan (海南) Hebei (河北) Heilongjiang (黑龙江) Henan (河南) Hubei (湖北) Hunan (湖南) Jiangsu (江苏) Jiangxi (江西) Jilin (吉林) Liaoning (辽宁) Qinghai (青海) Shaanxi (陕西) Shandong (山东) Shanxi (山西) Sichuan (四川) Yunnan (云南) Zhejiang (浙江)

Autonomisiih kuávluh Guangxi (zhuangeh) (广西) Ningxia (hui-kiinaliih) (宁夏) Sis-Mongolia (mongoleh) (内蒙古) Sinkiang (uiguureh) (新疆) Tiibet (tiibetliih) (西藏) Jiešhaaldâtliih kaavpugeh Chongqing (重庆) Peking (北京) (Beijing) Shanghai (上海) Tianjin (天津) Eromâšhaldâšemkuávluh Hongkong (香港) Macao (澳门)

Fáádást eres soojijn

• Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Kiina.

Käldeeh

Aasia staatah Afganistan • Armenia • Azerbaidžan • Bahrain • Bangladesh • Bhutan • Brunei • Filippiineh • Georgia • India • Indonesia • Irak • Iran • Israel • Jaapaan • Jemen • Jordania • Kambodža • Kazakstan • Kiina • Kirgisia • Kuwait • Kypros • Laos • Libanon • Maadâ-Korea • Malediiveh • Malesia • Mongolia • Myanmar • Nepal • Nuorttâ-Timor • Oman • Ovtâstum arabiemiirikodeh • Pakistan • Qatar • Ruoššâ • Saudi-Arabia • Singapore • Sri Lanka • Syyria • Tadžikistan • Taiwan • Tave-Korea • Thaieennâm • Turkki • Turkmenistan • Uzbekistan • Vietnam