Čäcikuáđhuš: Iäruttâs siijđo versioi kooskâst
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Raddalâs 36
Čäcikuáđhuš ij lah liijkás tárkká ton eellimpiirâs valjimist. Tot iälá merâriddokuávluin, stuorrâ já uccâ sisâjaavrij riddoin sehe maaŋgâlágánijn vohâdis čácáduvâin. Tergâdis lii tot, ete tälviv čääcih iä jiäŋu pone mieldi. Almolumos eellimpirrâsist — stuorrâ, cuávis já šaddaa jaavrijn — tot ráhtá piäjumiehtâ enâmus oovtâ meetter cieŋŋâl čáácán. Merâ riddoost tâi vohâdis čääsist párudâh tâi virde vahâgiteh älkkeht piäju. Tontied čäcikuáđhuš kuáivu piäjus riddoviemmârân.<ref name="Suuri nisäkäskirja, Euroopan nisäkäslajit">Bjärvall, Andres & Ullström, Staffan: Suuri nisäkäskirja, Euroopan nisäkkäät. Helsinki: Tammi, 1985.</ref>
==Eellimvyevih==
===Raavâd===
Čäcikuáđhuš lii iänáážin šadoporree. Ovdâmerkkân huáših já luhteešadoh láá toos tergâdis raavâd. Cuávis čaasijn čäcikuádhuš sáttá puurrâđ šadoid nuuvt pehtilávt, ete tot heevât siämmást [[Puško|puško]] kođosoojijd. Šadoin čäcikuáđhus porá tuše párásumos oosijd – eromâš pyereh láá maadâuásih, main láá valjeeht hiilihydraateh já proteiineh. Šadopurrâmuš lasseen čäcikuáđhuš porá [[Kyeleh|kuolijd]] já saivâčaasij stuorrâ [[Skáálžuh|skáálžuid]]. Kiiđâš jieŋâ alne čäcikuođhuu viđá kávná motomin skáálžu koorâin ráhtum leejijd.
==Käldeeh==
| |||