Kemiallâš merkkâ: Iäruttâs siijđo versioi kooskâst
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Oornigloho (kemia)|oornigloho |
||
Raddalâs 5
Kemiallâš meerhah kiävttojeh uánádâssân já materiaaltekniikâst [[meetaalsiävus|meetaalsiähusij]] meetaalkoskâvuođâ olgospyehtimân. Toh kiävttojeh meid [[Reaktio-ovtâldâh|reaktio-ovtâlduvâin]]. Meerhah láá [[läättinkielâ]]lij noomâi uánádâsah, ovdâmerkkân Au ([[kolle]]) puátá läättinkielâ säänist ''Aurum''. Toh láá tubdum maailmvijđosávt, ko eres kielâin algâamnâsij noomah pyehtih leđe aaibâs ereslágáneh. Ovdâmerkkân [[natrium]] já [[kalium]] meerhah láá ubâ maailmist Na já K, mut [[eŋgâlâškielâ]]st toi noomah láá ''sodium'' já ''potassium''.
Algâamnâs kemiallâš merkkâ lii ain siämmáš puoh [[isotoop]]áid. Jis isotoopijd ferttee iäruttiđ, tego [[vááimusfyysiik]]âst, te puáhtá kemiallâš meerhâ oovdân pajeindeksin čäälliđ isotoop massalovo. Ovdâmerkkân <sup>2</sup>H meerhâš deuterium ađai [[vety]] isotoop, mon massaloho lii 2. Motomin meid algâamnâs [[Oornigloho (kemia)|oornigloho]] lii merkkejum massalovo vuálá. Ovdâmerkkân <sub>1</sub><sup>2</sup>H.
Puoh algâamnâsijn ij lah nommâ, mut toh láá finnim koskâpuddâsâš noomâ, mii vuáđuduvá läättinkielâlâš lohosaanijd. Tai algâamnâsij meerhâin láá kulmâ puustav, ovdâmerkkân algâaamnâs, mon oornigloho lii 119 lii ununennium (Uue).
| |||