Minna Canth
Minna Canth | |
---|---|
Šoddâm | njuhčâmáánu 19. peeivi 1844 Tampere, Suomâ stuorrâfurstâkodde |
Jáámmám | vyesimáánu 12. peeivi 1897 (53-ihásâžžân) Kuopio, Suomâ stuorrâfurstâkodde |
Pargo | |
Áámmát | kirječällee, toimâtteijee |
Kirjálâšvuođâ šlaajâ | realism |
Kielâ | suomâkielâ |
Peerâ | |
Pelikyeimi | Johan Ferdinand Canth |
Minna Canth (š. Ulrika Wilhelmina Johnson; 19. njuhčâmáánu 1844 Tampere, Suomâ stuorrâfurstâkodde – 12. vyesimáánu 1897 Kuopio, Suomâ stuorrâfurstâkodde) lâi syemmilâš kirječällee já toimâtteijee.
Eellim
muteMinna Canth šoodâi njuhčâmáánu 19. peeivi 1844 Tamperest. Suu vaanhimeh láin Gustaf Vilhelm já Lovisa Ulrika Johnson. Ive 1853 peerâ varrij Kuopion. Ive 1863 Canth luvâškuođij aalmugškoovlâ máttáátteijen Jyväskyläst vuossâmui nisonij juávhust. Suu uápuh kuittâg koskâlduvvii ive 1865, ko sun naajâi máttáátteijee Johan Ferdinand Cantháin. Sunnui šoddii čiččâm pärnid: Anni, Elli, Hanna, Maiju, Jussi, Pekka já Lyyli. Johan Ferdinand jaamij ive 1879 já čuávuváá ive Minna Canth maacâi párnáidiskuin Kuopion, kost sun tooimâi irâtteijen eejis läigikäävpist. Canth finnij váimuinfarkt já jaamij vyesimáánu 12. peeivi 1897 53-ihásâžžân.[1] Ive 2007 Canth uážui vuossâmužžân nisonin Suomâst jieijâs liputtempeeivi. Minna Canth já täsiáárvu peivi lii njuhčâmáánu 19. peeivi.[2]
Pargo
muteMinna Canth čäliškuođij lostáid Jyväskyläst já suu vuossâmuš nooveelčuágáldâh Novelleja ja kertomuksia almostui ive 1878. Sun lâi vuossâmuš suomâkielâlâš nissoon, kii poorgâi toimâtteijen. Canth šoodâi tobdosin eromâšávt čaitâlmij čällen. Suu tobdosumos čaitâlmij juávkun kuleh Työmiehen vaimo (1885), Papin perhe (1891) já Anna Liisa (1895). Canth lâi syemmilii kirjálâšvuođâ uđâsteijee, kii čaalij ohtsâškode čuolmâin, eromâšávt nisonij já pargovievâ sajattuvâst.[2] Sun almostitij ohtsis 10 čaitâlmid já čiččâm kuhes novellid.[1]
Käldeeh
mute- ↑ 1,0 1,1 Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Čujottum 22.10.2021 (suomâkielân)
- ↑ 2,0 2,1 Kansallisbiografia Čujottum 22.10.2021 (suomâkielân)