Kani
Kani teikâ vildâkani (Oryctolagus cuniculus) lii njuámmilellei laahkon kullee njomâtteijee. Tot lii suuvâs (Oryctolagus) áinoo šlaajâ. Kani lii ištâdum vieresšlaaijân maŋgáid kuávloid já tot lii onnum ohtân maailm čyeđe háitulumos vieresšlaajâst.
| Kani Oryctolagus cuniculus (Linnaeus, 1758) |
|
|---|---|
 |
|
| Tile | EN (tuođâlávt uhkevuálásâš) |
 |
|
Tieđâlâš luokittâllâm |
|
| Doomeen | Sellâvááimusliih Eucarya |
| Kodde | Elleekodde Animalia |
| Uáiviráiđu | Savosuonâsiih Chordata |
| Vyeliráiđu | Čielgitávtáliih Vertebrata |
| Luokka | Njomâtteijeeh Mammalia |
| Lahko | Njuámmilelleeh Lagomorpha |
| Hiäimu | Njuámmileh Leporidae |
| Suuhâ | Kanih Oryctolagus |
| Šlaajâ | cuniculus |
Olgohäämi mute
Kani lii suulân 35–50 cm kukkosâš já ton seibi lii 4–8 cm. Tot tiäddá 1,3–2,2 kg. Kani lii ucceeb ko njuámmil, já tast láá uánihis peeljih. Tevkis kanih láá táválumoseh, mutâ luándust tiättojeh meid epitáváliih iivneh. Kanih, main lii epitáválâš ivne, láá vildáskâm lojes kanih teikkâ toi maajeeldpuátteeh. Kanijd lojodii jo tovle, om. toovláin roomalijn já foinikialijn lijjii kanih. Kanišoddâdem lâi almolâš luostarijn, já maaŋgah kaninäälih láá puáttám luostarijn.
Lavdâm Euroopist mute
Kani lâi tovle levânâm pirrâ Euroop, tego pleistoseenpaje fossilkavnumeh tuođâšteh. Jieŋâpaje raijij elleid Espanjan já Afrik taveviestârossijd, já toh leevvânškuottii uđđâsist esken ulmui vaikuttâs áánsust. Nääli lii uccánâm čuuvtij Iberia njargâenâmist virustaavdâi, eellimpirrâs hevâttem já miäcástem tiet. Portugalist tot lii čalmeestoonnum šlaajâ já Espanjast hiäjulum šlaajâ.
Kani kuulâi Britijsuollui elleevaaljan aainâs-uv oovtâ jieŋâpoojij koskâsii paje ääigi, mutâ šlaajâ lappui ko nannaamjieŋâ peeitij eennâm. Britijsuolluid kani levânij uđđâsist Ranskaast 1100- já 1200-lovoin. Eŋlandist láá huámášâm, ete vildâkanijn lii ennuv ävkki ekosysteemáid. Ko kuáttumenâmijn iä kuáđut kuusâid teikkâ eres elleid, te kanist lii puáttám čoovdâšlaajâ. Maaŋgah niijtoi čielgitävtittemes elleeh tarbâšeh kanijd elimân. Meid Ruotâst láá huámášâm siämmáá ääši.
Suomâst lii lojes kanij vildáskâm nääli, mii tiättoo om. uáivikaavpugkuávlust sehe Tuurkust. Helsig kaninääli lii puáttám jo ive 1985.
Kani Iberia njargâeennâm čoovdâšlaaijân mute
Kani merhâšume Maadâ-Euroop luándun lii styeres. Kanij kuáttum já kuáivum lasetteh eellimpirrâs maaŋgânálásâšvuođâ. Ucemustáá 72 šaddošlaajâ siemâneh lävdih kanij kähirij fáárust. Cuábuielleeh, kašmârdeijeeh sehe uási luudijn kevttih kanij vuáguid syeji- já liäpusaijeen.
Kani lii luándulâš eellimpirrâsistis čoovdâšlaajâ.
